|
TAROT - karttakirja sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan Osa 6: 1944 - Uusi luku Thothin Kirjassa: Aleister Crowley, Lady Frieda Harris ja Thoth Tarot
Olen joskus miettinyt, mahtaako Thoth -pakan intensiivisyys ja voima johtua pelkästään Frieda Harrisin uskomattomasta taiteesta, vai olisiko se ajanjakso jona pakka valmistui, syövyttänyt itsensä lähtemättömästi jokaiseen maalaukseen. Aleister Crowleyn suunnitteleman ja Lady Frieda Harrisin maalaaman Thoth Tarot -pakan valmistumisen Crowley kuvitteli vievän kuusi kuukautta - projekti kesti yli viisi vuotta (1938-1943). Tuona ajanjaksona Eurooppa kirjaimellisesti syttyi liekkeihin. Harrisin ja Crowleyn kirjeenvaihtoa lukiessa saa pienen käsityksen siitä, miltä ulkopuolinen maailma näytti; ilmahälytykset, pommitukset, pimennykset, säännöstelyt..."voin kuulla maailman levottoman jyrinän omenapuiden takaa. (Harris Crowleylle, talvi 1942)". Kaiken tuon tuhon ja kaaoksen keskellä kaksi äärimmäisen omaperäistä, voimakastahtoista ja boheemia sielua päättivät luoda Tarot-kortit, joihin tulisi kiteytymään uskomattoman rikas ja monitahoinen filosofia; maalaukset, jotka tulisivat näyttämään välähdyksen uudenlaisesta todellisuudesta. Aleister Crowley Edward Alexander Crowley syntyi vuonna 1875 Englannin Warwickshiressa varakkaaseen oluenpanijasukuun. Pojan vanhemmat, Emily ja Edward, kuuluivat fundamentalistiseen protestanttilahkoon, jossa raamattua tulkittiin varsin kirjaimellisesti. Raamattua luettiin ahkerasti myös kotona, ja isä-Crowley oli myös maallikkosaarnamies. Edward junior lienee ollut melko vilkas tapaus jo taaperona, sillä äiti-Crowley antoi pojalle lisänimen "Peto", kohtalokkain seurauksin; nuori Aleister omaksui Ilmestyskirjan Pedon roolin intohimoisesti, ja oli tästä edes - aina hautaansa saakka - huonoissa väleissä kristinuskon kanssa. Crowleyn lapsuus ei ollut erityisen helppo. Alusta saakka vaikean äitisuhteen lisäksi isä kuoli pojan ollessa 11-vuotias, jolloin hän myös peri huomattavan omaisuuden. Nuori Aleister lähetettiin enonsa luokse asumaan. Seuraavat vuodet vaihtuivat eri yksityiskouluissa, joissa kaikissa vallitsi tiukka uskonnollinen kuri. Vuonna 1895 20-vuotias Crowley lähti opiskelemaan Trinity Collegeen Cambridgeen, koskaan kuitenkaan suorittamatta tutkintoa. Koulun ulkopuolella mielenkiinto kääntyi taiteeseen, okkultismiin, alkemiaan ja magiaan. Nuori ja rikas Crowley niitti mainetta myös playboyna, joka kaatoi niin naisia kuin miehiäkin sänkyynsä. Nuoruusvuosina ilmestyivät myös ensimmäiset runoteokset Alcadama ja White Stains. Lokakuussa 1897 sairaana ollessaan Crowley koki mystisen kokemuksen, joka sai hänet vakuuttuneeksi maallisten pyrkimysten turhuudesta. Tämän jälkeen hän päätti, että korkeampi magia oli ainoa tavoiteltavan arvoinen asia. Seuraavana vuonna Crowley päätti lähteä harrastamaan vuorikiipeilyä Sveitsiin, missä hän tapasi kemisti-alkemisti Julian L. Bakerin. Jälkimmäisen suosituksesta Crowley initioitiin Hermetic Order of the Golden Dawn -järjestöön sen Isis-Urania temppelissä Lontoossa 1898. Initiaationimeksi tuli Frater Perdurabo ("tulen kestämään loppuun saakka") (Decker, Ronald - Dummett, Michael: "A History of the Occult Tarot, 1870-1970". Duckworth 2002. s.107-108). Aleister Crowley eteni nopeasti Golden Dawnin (="GD") initiaatiohierarkiassa, ja ystävystyi myös Samuel Liddell "MacGregor" Mathersin kanssa, joka oli yksi GD:n perustajajäsenistä. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan Crowleysta pitäneet, tunnetuimpana näistä lienee irlantilainen runoilija William Butler Yeats, joka GD:n aikoina kuvaili Crowleyta "sanoinkuvaamattoman hulluksi henkilöksi". Yrittäessään jatkaa henkistä polkuaan GD -hierarkian syvemmille tasoille Crowleylta äkisti evättiin pääsy. Ilmeisesti miehen vapaamieliset elämäntavat ja tästä seurannut huono julkinen maine - Crowley osasi provosoida - olivat liikaa joillekin järjestön peribrittiläisen johtoportaan jäsenille. Mies kun ei mikään kumarteleva lammas ollut, hän marssi suoraan Pariisiin tammikuussa 1900 tapaamaan Mathersia, joka puolilaittomasti antoi Crowleylle kaipaamansa initiaation. Ja tästäkös Lontoon GD -eliitti riemastui! Seurauksena oli sarja kirjeitä puolin ja toisin, joissa sekä syyteltiin että seliteltiin, samoin kuin otettiin mittaa johtajanpallista aina lakitupia myöten. Surullinen ja sotkuinen vyyhti purkautui lopulta siten, että Mathers menetti asemansa GD:n johtajana, ja Crowley tuli siihen käsitykseen, että Mathers oli toimillaan "vetänyt puoleensa pahuuden voimat liian hirvittävät kestääkseen niiden vaikutusta" (Decker et al. 2002: s.107-113). Muutaman vuoden Ceylonilla (nyk. Sri Lankalla) oltuaan, ja siellä ahkerasti joogattuaan ja meditoituaan, Crowley palasi Englantiin, ja avioitui Rose Kellyn kanssa 1903. Seuraavana vuonna syntyi tyttö, joka sai nimekseen Nuit Ma Athanoor Hecate Sappho Jezebel Lilith. Rauhallinen perhe-elämä sai kuitenkin väistyä, kun Crowley päätti vuonna 1905 lähteä taas matkalle; tällä kertaa tie vei ensin Tiibetiin, jossa mies yritti valloittaa Kangchenjungan, maailman kolmanneksi korkeimman vuoren. Epäonnistuneen retken jälkeen vuorossa oli Kalkutta, sitten Indokiina. Rose ja vauva raahautuivat mukana, kunnes huhtikuussa 1906 Crowley päätti lähettää heidät takaisin Englantiin. Matkalla oli onneton päätös: vauva sairastui lavantautiin ja kuoli Intiassa, vaimo vajosi alkoholismiin. Surun murtama Crowley syytti vaimoaan lapsen kuolemasta. Toisen lapsen, Lola Zazan, syntymä ei tilannetta korjannut, ja lopulta avioero astui voimaan 1909. Rose Kelly lähetettiin parantolaan toipumaan alkoholismistaan (Decker et al. 2002: s.123-124). Uusi Aikakausi ja Lain Kirja, erittäin lyhyesti Palataanpa takaisin vuoteen 1904. Uunituore aviopari teki häämatkan, joka ulottui ensin Skotlantiin, sitten Pariisiin, Marseillesiin, Napoliin ja lopulta Kairoon. Viimeksi mainitussa paikassa tapahtui todennäköisesti merkittävin asia Aleister Crowleyn maagisessa elämässä. Rose-vaimo kertoi Horus-jumalan haluavan kommunikoida, ja Crowleyn tarvitsisi vain vastaanottaa viestit. Huhtikuun 8, 9 ja 10:s 1904 vaimo kanavoi Aiwaz (tai Aiwass) -nimisen henkiolennon sanelemat viestit, tunti jokaisena päivänä keskipäivän aikaan. Crowley koki, että Aiwaz oli yhtä kuin Horus, ja kenties myös hänen oma Pyhä Suojelusenkelinsä (GD -terminologia; vrt. "Korkeampi Itse"). Kirjoitukset saivat nimekseen Lain Kirja eli Liber AL vel Legis. Niiden kantava voima oli ajatus Uudesta Aikakaudesta, joka alkaisi samana vuonna 1904. Kirjoitukset ilmaisivat, Horus-Aiwazin kautta saneltuna, itse Nuit -jumalattaren tahdon. Lain Kirjan pohjalta Crowley myös perusti Theleman (kreik. Thelema, "Tahto"), joka oli Uuden Aikakauden maagis-filosofinen uskonto. Vanhaa Aikakautta leimasivat Crowleyn mukaan synnin käsite, rajoitukset, ja kuoleva jumaluus (Osiris, Dionysos, Jeesus) sekä uskonnoista juutalaisuus, kristinusko, islamilaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus. Uusi Aikakausi olisi puolestaan yksilönvapauden, ilon ja Theleman aikakausi, jonka jumaluudet olisivat Nuit, Hadit ja Horus. Nuit, egyptiläinen yötaivaan jumalatar, edusti Crowleylle äärettömyyden reunoja (taivas, ulkoavaruus); Hadit, äärettömänpientä keskustaa (tähti, itse, Elämänkipinä). Horus, lapsi, kuvasi Uutta Aikakautta ja näkyvää universumia. Lain Kirjan ehkä merkittävin, tai ainakin tunnetuin, lause kuuluu: "Tee tahtosi mukaan on koko Laki." Näennäisen yksinkertainen ohje muuttuu vaikeammaksi, kun muistaa, että tahto merkitsi Crowleylle ihmisen todellista tahtoa; universumin kanssa tasapainossa toimimista. Lisäksi Crowleyn mukaan todellisen tahdon seuraamisen päämääränä olisi itse Suuri Työ (Revak, James W. 2001: verkkodokumentti. Crowley -biografia. www.villarevak.org). Argentum Astrum ja Ordo Templi Orientis, myös erittäin lyhyesti Vuosina 1909-1913 Aleister Crowley julkaisi omarahoitteisesti The Equinox-nimistä lehteä, jossa käsiteltiin magiaan, joogaan, mystiikkaan ja kirjallisuuteen liittyviä aiheita. Useimmat artikkelit olivat miehen itsensä kirjoittamia, ja ne toimivat samalla äänitorvena Crowleyn perustamalle uudelle maagiselle järjestölle, Argentum Astrum:lle (A:.A:. - "Hopea Tähti"). Vuonna 1910 Crowley matkusti Algeriaan yhdessä uuden oppilapsensa Victor Neubergin kanssa. Matkan aikana miehet perehtyivät syvällisesti heenokkilaiseen magiaan. Samainen vuosi osoittautui järjestön kannalta tappiolliseksi; Crowley oli julkaissut Golden Dawnin salaisia rituaaleja, ja kostoksi Mathers mitä suurimmalla todennäköisyydellä antoi tietoja englantilaiselle juorulehdelle, jonka "paljastusnumero" mustasi Crowleyn jo ennestään huonoa mainetta. A:.A:.:n ohella Crowley liittyi Ordo Templi Orientis -nimiseen järjestöön ("Itäisen Temppelin Järjestö" - "OTO"), jonka brittihaaran - ja myöhemmin koko järjestön - johtajaksi hänet myös valittiin. OTO:n kautta Crowley sai mahdollisuuden tuoda Theleman oppia englantilaisten keskuuteen (Revak, James W. 2001: verkkodokumentti. Crowley -biografia. www.villarevak.org). Theleman luostari Ensimmäisen maailmansodan koittaessa Aleister Crowley oli kuluttanut perintörahansa loppuun, ja yleisö molemmin puolin kanaalia oli menettänyt kiinnostuksensa rituaaliperformansseihin, joita Crowley yhdessä ystäviensä kanssa järjesti. Hänellä ei myöskään ollut ammattia, mikä olisi taannut säännöllisiä tuloja. Pieniä rahasummia tuli silloin tällöin magian oppilapsilta, ja julkaistut kirjat (Konx Om Pax, 1907; Liber 777, 1909; Book of Lies, 1913; Liber AL vel Legis, 1913) toivat myös ajoittain tuloja. Crowley muutti pariksi vuodeksi Yhdysvaltoihin, missä hänen maaginen nimensä oli 'To Mega Therion', 'Suuri Peto'. Englantiin paluun jälkeen välit maanmiehiin olivat viileät, johtuen Crowleyn Yhdysvalloissa harjoittamasta omalaatuisesta sotapolitiikasta; miehen itsensä mukaan hän yritti saada saksalaisia luopumaan aikeistaan, englantilaisten mielestä hän oli saksalaisten puolella. Myös "okkultistien kansantaudit" astma ja keuhkoputkentulehdus vaivasivat. Terveyttä hoitaakseen Crowley muutti Sisilian lämpöön vuonna 1920. Sisilia osoittautui myös otolliseksi paikaksi perustaa Theleman luostari - reilut 15 vuotta sen jälkeen kun Nuit oli ilmoittanut tahtonsa. Luostarilla oli sekä lyhyt että surullinen historia. Hurjat kertomukset levisivät juorujen saattelemina yli Englannin; rituaaliseksi, saatananpalvonta, orgiat ja veriuhrit olivat suosituimpia aiheita. Kaksi asiaa on varmaa: eräs luostarin jäsen kuoli rajuun suolitulehdukseen, ja Crowley oli tullut riippuvaiseksi morfiinista (joka tosin auttoi myös pahimpiin astmakohtauksiin). Skandaalista kertova lehti nimesi Crowleyn 'maailman ilkeimmäksi mieheksi'. Mussolinin hallitus ei salaseuroja sietänyt - Crowley karkotettiin maasta. Jotain hyvääkin kuitenkin seurasi: Crowley kirjoitti omien muistiinpanojensa pohjalta kirjan The Diary of a Drug Fiend (1922), jossa huumeidenkäytön vaarat tehdään hyvin selväksi. Kirjan henkilöt lopulta parantuvat riippuvuudestaan löytämällä oman todellisen Tahtonsa. Crowley sen sijaan pysyi morfiininsa vankina, enemmän tai vähemmän, aina kuolemaansa saakka (Decker et al. 2002: s.149-151). Vuonna 1929 Aleister Crowley julkaisi magian perusteoksensa Magick in Theory and Practice - k-kirjain magia-sanan lopussa oli miehen oma käytäntö erottaa todellinen magia taikatempuista. Kirja käsitteli mm. magian perusteorioita, Kabbalaa, joogaa, meditaatiota, selvänäköisyyttä sekä ennustamista (sisältäen lyhyesti myös Tarotin), mutta selvitti myös erilaisten rituaalien käytäntöä ja tarkoitusta. Crowleyn mukaan magian tärkein päämäärä oli saada yhteys omaan Pyhään Suojelusenkeliin (GD -terminologia). Crowleyn määritelmä magialle kuului: "Tiede ja Taito aikaansaada Muutos oman Tahdon kautta". Vuodet 1930-1940 olivat Crowleylle, kuten monelle muullekin, taloudellisesti vaikeita. Eläkeiän koittaessa Aleister Crowleyn työ (tai Työ) Tarotin parissa oli kuitenkin vasta alkamaisillaan (Revak, James W. 2001: verkkodokumentti. Crowley -biografia. www.villarevak.org). Thoth Tarot: preludi Decker&Dummett kirjoittavat kirjassaan: "Aleister Crowleyta ei voi ymmärtää ellei samalla ymmärrä seuraavaa: siitä huolimatta, että hän kohteli toisia ihmisiä, ja itse asiassa kaikkea muutakin, täysin paatuneen kevytmielisesti, hän suhtautui magiaan täysin tosissaan." (Decker et al. 2002: s.148). Thoth Tarot -projekti ei ollut poikkeus. Crowley kirjoittaa (omaan mahtipontiseen tyyliinsä) projektiin liittyen: "On
ilmeisen tärkeää, että te ymmärrätte
motiivini. Minulle tämä Työ Tarotin kanssa on yhtä
kuin Tietosanakirja, joka pitää sisällään
kaiken vakavastiotettavan "okkulttisen" filosofian. Se
on standardi Hakuteos, joka tulee näyttämään
kaikkien mystisten ja maagisten aatteiden suunnan seuraavaksi 2000:ksi
vuodeksi. Ainoa huolenaiheeni on, että kortit ja kirja tuhoutuisivat
- tämän vuoksi ne tulee kopioida kestävään
muotoon ja levittää niin moniin kaukaisiin kolkkiin kuin
mahdollista. Minä en välitä taloudellisesta hyödystä;
jos minulla olisi tarpeellinen pääoma tässä
maassa, lähettäisin (sanotaanko) 200 kopiota valtion kirjastoihin
ympäri maailman, ja vähintäänkin yhtä paljon
tärkeimmille edustajilleni." Crowley oli ollut henkilökohtaisesti tekemisissä
Tarotin kanssa viimeistään Golden Dawnin ajoista lähtien,
kirjaimellisesti, sillä jokaisen GD:n jäsenen edellytettiin
tietyssä vaiheessa initiaatiopolkuaan tekevän omat korttinsa
itse. Mallipakka, jonka pohjalta oma versio tehtiin, oli S. L. Mathersin
suunnittelema, ja hänen taiteilija-vaimonsa Moina Mathersin
maalaama (DuQuette, Lon Milo: "Understanding Aleister Crowley's
Thoth Tarot". Weiser 2003. s.12). Golden Dawnin tarkoin vartioidut
Tarot-salaisuudet olivat siinä, miten hepreankieliset aakkoset
yhdistettynä juuri "oikeisiin" Valttikortteihin sijoittuivat
Kabbalan Elämänpuun sefiroiden välillä kulkeville
22:lle polulle, sekä erityisesti Valttikorttien "oikea"
järjestys; Narri ei sijoittunutkaan Tuomiopäivän
ja Maailman väliin vaan aloitti koko Valttien sarjan, samoin
Oikeus ja Voima vaihtoivat paikkaa (Liulia, Marita - Porthan, Tiina:
"Tarot". Teos 2004. s.42). Crowley sittemmin paljasti
nämä salaisuudet, minkä seurauksena välit GD:n
kanssa
|
|
